Kansainvälisessä kohtaamisessa oppii myös jotain itsestään

”Pääkaupunkiseudulla yrittäjyyden kasvu perustuu maahanmuuttajiin”. Oheinen lainaus on Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen toiminnanjohtajan Päivi Lahtelin-Laineen kiteytys keskustelustamme ennen tämän blogitekstin kirjoittamista. Päivin kiteytys perustuu myös faktoihin. Vuonna 2024 Espoon Seudun Uusyrityskeskus oli mukana 449 yrityksen perustamisessa ja näistä 162 eli 36 % oli maahanmuuttajataustaisen yrittäjän perustamia. – Itsellänikin on matkan varrella ollut kuusi maahanmuuttajataustaista yrittäjää mentoroitavana.  

Yrittäjyyden lähtökohdat ja edellytykset ovat tunnetusti monimuotoiset. Tapaamillani maahanmuuttaja -yrittäjillä on ollut erityisen vahva motiivi yrittää, menestyä ja rikastua. He ovat myös riskinottohaluisempia. Toisaalta yrittäjyys on ollut osalle myös ainoa tapa työllistyä ja yritystä päästä kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan. Mentoroitavina he ovat oman kokemukseni mukaan hyvin avoimia, tiedonhaluisia ja vastaanottavia.

Maahanmuuttaja -yrittäjän ehkä pahimmat kompastuskivet Suomessa ovat hallintobyrokratiasta selviäminen ja uskottavuuden saavuttaminen markkinoilla:

• Yrittäjiltä puuttuu liian usein perustieto yritystoimintaan liittyvien rekisteröintien, ilmoitusten ja erilaisten lupien tarpeellisuudesta ja merkityksestä. Lisäksi yrittäjillä ei ole käsitystä siitä, että yksikin väärä ”ruksi” vai aiheuttaa toiminnalle melkoisia ongelmia ja ”turhaa” työtä.

• Ulkomaalaistaustaisen yrittäjän on vaikea saavuttaa uskottavuus suomalaisten asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden silmissä, vaikka tuote tai palvelu olisi kuinka hyvä. Me suomalaiset olemme vielä valitettavan ennakkoluuloisia etenkin, jos meille tarjotaan uutta kumppanuutta englantia murtaen.

Itse pyrin kohtaamaan jokaisen mentoroitavan yrittäjän ilman ennakkoluuloja. Yrityskummina arvioin yrittäjän liikeidean ja sparraan sen kehittämisessä.  Samalla olen opastanut tarvittaessa kärsivällisestikin suomalaiseen kulttuuriin ja toimintatapoihin. Lisäksi pyrin varmistamaan, että yrityksen juridiikkaan ja hallintoon liittyvät valinnat on tehty oikein. Myös se, että jokaisella yrittäjällä on palveleva, osaava tilitoimisto on tärkeää.  Varmistan myös, että yrittäjät ovat toimintansa alkuvaiheessa hyödyntäneet saatavilla olevien julkisten toimijoiden, kuten Uusyrityskeskusten palveluja.

Yrittäminen itsessään on haastava paikka jokaisella yrittäjällä. Maahanmuuttaja-yrittäjällä uskottavuuden saavuttaminen markkinoilla onkin sitten vielä vaikeampi prosessi. – Yrityksen toimiala vaikuttaa toki tämän haasteen suuruuteen. Yrityskummin rooli voi tässä vaiheessa olla merkittävä, pystymme välittämään konkreettista tietoa siitä, miten markkinoille päästään ja miten on toimittava, jotta saavuttaa asiakkaan luottamuksen. Yrityskummeina voimme hyödyntää verkostojamme ja tukea myös konkreettisesti yrittäjää uusien yhteyksien avaamisessa.

No, miten minun mentoroimieni maahanmuuttaja -taustaisten yritysten on sitten käynyt?

Kaikki nämä yritykset ovat olleet mentoroinnin alkaessa hyvin alkuvaiheen yrityksiä. Kuudesta yrityksestä kaksi on lopettanut toimintansa. Kolmas yrittäjä teki jo konkurssin, mutta hän on sittemmin käynnistänyt uudenyrityksen. Se ja kaksi muuta yritystä elättävät yrittäjänsä. Yksi kuudesta menestyy ja kasvaa.

Entä minä? – Minulla on ollut mahdollisuus tutustua hyvin erilaisista kulttuureista ponnistaviin yrittäjiin, minkä koen isoksi rikkaudeksi. Olen kokenut mentorin tuskan, kun ”sanottua ei ymmärretä”, mutta myös onnistumisen ilon, kun yrittäjä kehuu yhteistyötämme. Nämä kohtaamiset ovat antaneet itselleni paljon ja olen samalla oppinut jotain uutta myös itsestäni.

Suomi tarvitsee näitä yrittäjiä ja meillä on yrityskummeina paljon annettavaa.

Vesa Sorasahi, yrityskummi, Länsi-Uusimaa

vesa.sorasahi(at)yrityskummit.fi