Olen vuodesta 2007 ollut mukana rakentamassa yrittäjän Talousapu-toimintaa. Työ lähti liikkeelle PTK-säätiön siipien suojissa. Meitä oli pieni joukko yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä ja kokoonnuimme Suomalaisen Työn Liiton tiloissa. Alku aina hankalaa – saadaksemme 100 000 euroa julkista rahaa toiminnan käynnissä pitämiseksi, ehtona oli toisen 100 000:n kerääminen elinkeinoelämän piiristä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksityisten ihmisten velkaneuvontaan julkista rahaa löytyi samaan aikaan useita miljoonia euroja. Useana vuonna mainitun julkisen tukisumman saamiseen tarvittiin hallituspuolueiden budjetin eduskuntakäsittelyn ”joululahjarahoja”, joita Kristillisdemokraattien Peter Östman ohjasi Talousavulle.
Melko pian toiminnan lähdettyä pyörimään minussa heräsi ajatus riittävän aikaisesta avun saamisesta yrittäjälle. Työskennellessäni tuolloin työeläkeyhtiön palveluksessa heitin siellä ehdotuksen siitä, voisiko ensimmäisen maksukarhukirjeen yhteyteen liitä tiedon Talousavusta. Ajatukseni ei toteutunut, liekö vaatinut liikaa ”kallista” ohjelmointityötä. Sittemmin – kuten tunnettua – Talousapu puhelinpalvelu siirtyi Työ- ja Elinkeinoministeriön alaisuuteen ja siten vakiintui.
Kuinka ollakaan vajaat pari vuotta sitten tietooni tuli EU:n Early Warning -hanke yrittäjän talousneuvonnaksi. Hanke oli loistojuttu ja on saamassa jatkoa. Pettymys sen sijaan oli, että lupaavasta nimestä huolimatta kovin paljon ”early warningia” ei ollut mukana. Suurimmaksi osaksi kyseessä oli parhainmillaankin meidän tavanomaista yrityskummitoimintaamme vastaavasta asiasta. Suomalaisittain positiivista hankkeessa oli kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi se, että yrityskummit liitettiin osaksi kehittyvää Talousapua, jonka puitteissa Early Warning -toiminta Suomessa tapahtuu.
Kun Talousapu-toiminto on Early Warningin myötä saanut vähän uusia ajatuksia, niin tähdätään todella riittävän ajoissa tapahtuvaan yrittäjän auttamiseen. Jokainen yrityskummi on varmasti joskus törmännyt tilanteeseen, jossa ajattelee, että olisipa tuo yrittäjä ottanut yhteyttä aikaisemmin! Miten paljon helpompaa olisikin neuvoa ja auttaa, kun olisi vielä jäljellä resursseja ja pelivaraa.
Tavoitteena tulee olla, että yritysten ärhäkkäimmät velkojat verottaja ja työeläkevakuutusyhtiöt sekä myös pankit ja Finnvera saadaan mukaan herättelytyöhön. Käytännössä tämä toteutettaisiin niin, että heti ensimmäisen maksukarhukirjeen mukana menisi yrittäjälle liite avun saamisen mahdollisuudesta. Liitteessä voisi lukea esimerkiksi, että mikäli tämä karhu on oire vähänkin vakavammista tai pitempiaikaisemmista maksuvaikeuksista, niin apua on saatavilla. Sitä tarjoavat maksutta Talousavun puhelinneuvonta ja yrityskummit.
Verottajan kanssa on jo päästy vähän alkuun. Työeläkeyhtiöiden osalta asia toivottavasti lähtee etenemään, kun sitä esitellään yhtiöiden perintäryhmän kokouksessa 31.5. Myös tilitoimistot tulee saada juoneen mukaan, ja asia onkin jo niiden osalta etenemässä. Kunnollinen tilitoimistohan on näköalapaikalla havaitsemaan yrityksen alkavat vaikeudet.
Unelmani siis on, että viimeistään viiden vuoden päästä jokainen apua tarvitseva yrittäjä tietää, mistä sitä on saatavissa, ja että sitä on saatavissa maksutta niin, ettei pienyrittäjänkään tarvitse miettiä, onko minulla varaa avustajaan!
Jussi Peltonen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen
jussi.peltonen(at)yrityskummit.fi
