Yrittäjyyskoulutuksessa puhutaan paljon menestyksestä: kasvutavoitteista, innovaatioista ja onnistuneista tarinoista. Mutta mitä tapahtuisi, jos keskittyisimme yhtä paljon epäonnistumiseen – ei sen välttelyyn, vaan sen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen oppimisprosessina? Epäonnistuminen ei ole jotain, mitä pitäisi pelätä tai piilotella. Se on välttämätön osa yrittäjän kasvua ja kehitystä.
Suomessa yrittäjyyttä nostetaan jalustalle vasta, kun kaikki menee nappiin. Mutta harva kertoo, kuinka monta kertaa on pitänyt kompastua ennen sitä. Yrittäjyysromantiikkaan kuuluu usein kiiltokuvamainen kuva menestyjistä, mutta todellisuudessa jokainen menestyjä on epäonnistunut monta kertaa matkalla. Ongelma on siinä, että tästä ei puhuta tarpeeksi. Kun epäonnistumiset jäävät piiloon, opimme vähemmän, koska kukaan ei jaa rehellisesti kokemuksiaan.
Oma ensimmäinen startup-hankkeeni puolustusvoimille epäonnistui, mutta opin siitä enemmän kuin mistään onnistuneesta projektista. Tämä kokemus auttoi minua myöhemmin tukemaan muita yrittäjiä entistä paremmin. Se opetti minulle, että epäonnistuminen ei ole vastakohta oppimiselle – se on yksi tehokkaimmista tavoista oppia. Kun asiat menevät pieleen, huomaat nopeasti, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Tämä kokemus kasvattaa resilienssiä ja auttaa tunnistamaan riskejä ajoissa tulevaisuudessa.
Startup-maailmassa puhutaan usein siitä, että pitää epäonnistua nopeasti ja halvalla. Tämä ajatus toimii myös muilla aloilla: epäonnistuminen voi olla arvokas oppitunti, kunhan se tapahtuu hallitusti. Epäonnistumiset opettavat arvioimaan päätöksiä realistisemmin ja tekemään parempia valintoja jatkossa.
Yrityskummit voivat olla tässä avainasemassa. Kun yrittäjä kohtaa epäonnistumisen, yrityskummi voi olla turvallinen keskustelukumppani. Mentori ei ole vain tukija, vaan myös kokeneempi yrittäjä, joka osaa kysyä oikeita kysymyksiä ja auttaa analysoimaan tilannetta. Yrityskummi voi auttaa näkemään epäonnistumisen eri näkökulmista – mikä meni pieleen, mitä ei voinut hallita ja mitä voi tehdä toisin. Tämä auttaa yrittäjää käsittelemään tilanteen rakentavasti.
Lisäksi yrityskummi voi tuoda ulkopuolisen näkökulman, joka auttaa yrittäjää erottamaan tunteet ja faktat epäonnistumisen keskellä. Kriisitilanteiden simulointi ja riskien läpikäynti etukäteen voivat valmistaa yrittäjää kohtaamaan haasteet paremmin. Yrityskummit ovat itsekin kokeneet epäonnistumisia, ja nämä tarinat voivat olla arvokkaita oppitunteja. Ne auttavat ymmärtämään, ettei kukaan ole yksin tilanteensa kanssa.
Miten olisi, jos yrittäjyyskoulutus sisältäisi osion epäonnistumisten analysoinnista? Voisimme käydä läpi tosielämän tarinoita tunnetuista epäonnistumisista ja niiden taustoista. Harjoittelisimme päätöksentekoa tilanteissa, joissa asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Opettelisimme pilkkomaan epäonnistumisen osiin: mikä oli hallittavissa ja mikä ei? Yrityskummi voisi toimia tällaisen oppitunnin sparraajana, tuomalla realistista, mutta kannustavaa näkökulmaa aiheeseen.
Monilla aloilla – erityisesti teknologiassa – epäonnistumisia arvostetaan. Sarjayrittäjää pidetään usein kiinnostavampana sijoituskohteena kuin ensikertalaista, koska hänellä on enemmän kokemusta ja todennäköisesti myös epäonnistumisia takanaan. Miksi sama ajatus ei voisi toimia laajemminkin? Voisiko epäonnistuminen olla merkki siitä, että yrittäjä on uskaltanut kokeilla jotain uutta?
Oletko itse koskaan pysähtynyt miettimään, mitä mokasi sinulle opetti? Entä kuinka moni niistä oli lopulta se sysäys, joka johti johonkin parempaan? Itse uskon, että ilman epäonnistumisia ei synny oikeaa yrittäjyyttä. Jos kaikki menee aina nappiin, niin et ehkä ota tarpeeksi riskejä.
Epäonnistumista ei voi välttää, mutta sen voi kääntää voimavaraksi. Yrittäjyys ei ole polku ilman virheitä – mutta juuri ne virheet voivat olla tärkein osa kasvua.
Janne Uoti
Yrityskummi®, Varsinais-Suomi
