Valmistelen agendaa seuraavaa kummitapaamista varten. Tarkoituksenamme on puhua alkaneen syksyn ja ensi vuoden aikana toiminnassa tarvittavista uusista linjauksista. Ajattelen, että käsittelisimme aihetta riskinhallinnan näkökulmasta. Toimintaympäristö on kovasti muuttunut ja sen mukana aiemmin tehdyt riskikartoitukset on syytä päivittää. Samalla tulee arvioida riskienhallinnan toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta. Muilta osin liiketoimintasuunnitelmaan ei ole nyt tällä kertaa tarkoitus kajota. Siihenkin kajoamiseen voi tulla tarve kunhan ensin katsotaan nämä riskit.
Riskienhallinnan periaatteet Kertaan mielessäni perusteita. Riskikartoituksessa on kaksi ulottuvuutta: riskin toteutumisen todennäköisyys ja riskin toteutumisen vaikutus. Kun nämä ulottuvuudet laitetaan koordinaatistoon saadaan riskeistä matriisi. Todennäköisyyden osalla asteikko on harvinaisesta lähes varmaan riskiin ja vaikutukseltaan lähes merkityksettömästä katastrofaaliseen. Usein käytetään 1-5 asteikkoja, josta saadaan 25 solun matriisi.
Riskit nimetään. Nimeen voidaan myöhemmin viitata ja se helpottaa jatkokäsittelyä. Esimerkiksi sähkökatkon todennäköisyys on arviolta luokassa 3 ja vaikutus luokassa 4. Näillä arvoilla esimerkkiriski asettuu matriisissa punaiselle alueelle ja sen hallinta edellyttää välittömiä toimenpiteitä (varavoiman hankintaa tms).
Riskin olemus Riskilajeja on lukuisia. Yleensä kartoitetaan ainakin strategiset ja toiminnalliset riskit. Riskejä liittyy sekä jatkuvaan liiketoimintaan että erityisesti liiketoiminnan epäjatkuvuustilanteisiin, esim. yrityskauppoihin, fuusioihin, sukupolvenvaihdoksiin jne.
Erityistä riskiä liittyy aivan uuden liiketoiminnan avaukseen. Näin etenkin jos on kyseessä markkinoilla poikkeavat tuotteet tai palvelut. Asiakkaiden osto- ja kulutustottumusten muuttaminen vaatii markkinavoimaa ja pääomaa.
Kartoituksessa havaituille kaikille riskeille mietitään ja kirjataan hallintasuunnitelma, vastuuhenkilö, aikataulutus ja arvioidaan hallintatoimien teho.
Tuotto ja riski ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvin kannattava liiketoiminta on yleensä riskipitoista. Harkittu riskinotto edellyttää silloin riittäviä pääomia.
Riskinottohalukkuus määrittää hallintotoimien painotusta. Riskiä välttävä yritys kohdistaa hallintatoimia myös vaikutukseltaan vähäisiksi arvioituihin seikkoihin. Toisaalta vakavarainen yritys voi jättää vähäisiksi arvioidut riskit vähemmälle huomiolle.
Hallintatoimet ovat rajallisia. Kaikkea riskiä ei voi poistaa. Toimet eivät ole joko riittäviä tai ovat liian kalliita toteuttaa. Liian riskipitoista liiketoimintaa tulee karsia ja välttää. Viimekädessä yrityksen riskiottohalu ratkaisee sen miten paljon riskiä otetaan.
Agenda Yrityskummina roolini on toimia palavereissa fasilitaattorina. Olen ulkopuolinen enkä kovin laajassa määrin tunne yrityksen liiketoimintaa. Tunnen sitä kuitenkin riittävän hyvin niin, että voin johdattaa keskustelua omalta kokemuspohjaltani vastaavista tilanteista muista yrityksissä. Voin esittää kaikenlaisia kysymyksiä jotka mahdollisesti sitten ohjaavat yrittäjää oman toimintansa kehittämisessä. Teen nyt listan asioista jotka haluan käydä seuraavassa palaverissa läpi. Niiden avulla voidaan lähestyä riskin olemusta analyyttisesti riskilajeittain. Listan tulee varmasti asioita jotka eivät ole juuri tässä tapauksessa relevantteja. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää mitkä seikat herättävät hyödyllistä pohdintaa ja uusia ideoita.
Strategiset riskit Onko toimintaympäristön muutoksilla vaikutusta liiketoimintaa. Kohdistuuko toimialalle uusia uhkatekijöitä. Onko yrityksen riskinottohalussa tapahtunut muutoksia. Muuttuvatko asiakkaiden kulutustottumukset ja kulutushalukkuus. Voidaanko toimintaa jatkaa nykyisellä tavalla. Mitä muita strategisia riskejä on edessä. Miten voidaan seurata ja ennustaa toimintaympäristön muutosta. Onko odotettavissa tilanteita jotka edellyttävät toiminnan välitöntä lopettamista. Tarvitaanko exit-suunnitelma.
Toiminnalliset riskit Riittääkö energia, miten hoidetaan mahdolliset sähkökatkot. Onko käytettävissä vaihtoehtoisia energialähteitä ja lämmitystapoja. Hankitaanko aurinkopaneleita, aggregaatti, akkuja, invertteri jne. Toimiiko logistiikka kaikissa olosuhteissa. Saadaanko tuotantovälineet huollettua ja uusittua. Onko tietoturva kunnossa. Ovatko varmuuskopiot ajan tasalla ja eri laiteilla. Miten toimitaan jos netti ei toimi. Onko vakuutusturva ajan tasalla. Tarvitaanko erillinen liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma.
Taloudelliset riskit Mitkä kustannukset nousevat ja voidaanko arvioida miten paljon. Miten säilytetään katetaso, mikä on kriittinen myyntikate ja käyttökate. Huolehditaan että laskenta on ajan tasalla ja että käytetään oikeita mahdollisesti muuttuneita omaisuusarvoja. Tehdäänkö ylimääräinen inventaario. Onko epävarmoja myyntisaamisia. Mitkä ovat säästötoimet. Voidaanko hintoja nostaa. Riittääkö kassa ja säilyykö vakavaraisuus. Miten pitkään voidaan toimia ilman kassavirtaa. Täytyykö tehdä kassavirtalaskelmia toiminnan vaihtoehtoisille skenaarioille. Selvitetään mahdollisesti tarvittavan rahoituksen saatavuus ja hinta.
Markkinariskit Miten varmistetaan raaka-aineiden saatavuus. Onko vaihtoehtoisia tavaran ja palvelujen toimittajia. Mietitään mitä tiedetään tärkeiden asiakkaiden tilanteesta. Mikä on kilpailutilanne markkinoilla, poistuuko toimijoita tai tuleeko uusia.
Henkilöstöriskit Tarvitaanko poikkeustilanteisiin valmennusta. Miten henkilökunta jaksaa, mitä voidaan tehdä jaksamisen varmistamiseksi. Joudutaanko lomauttamaan, saadaanko poistuvien tilalle uusia henkilöitä.
Hyöty Tuossahan sitä pohdittavaa jo onkin yhteen palaveriin. Riskikartoituksessa olennaista ei ole se, että syntyy matriisi. Arvokasta on keskustelu jota kartoitusprosessissa käydään ja jossa suurimmat ongelmat tunnistetaan. Kartoitus lisää varmuutta ja jatkuvuutta yrityksen liiketoimintaan. Riskin olemuksen parempi tunteminen voi ohjata muutoksiin strategiassa.
Heikki Honkanen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen
heikki.honkanen(at)yrityskummit.fi
