Vuodenvaihde on käsillä ja on siksi paikallaan käydä läpi asiakkaittemme, yrittäjien ja yhteistyömme näkökulmasta päättyvän vuoden ilmiöitä ja antaa aihioita selviytymiseen näistä vaikeista ajoista. Suomen Yrityskummit ry:n asiakaskunta on tyypillisimmillään pienten yritysten ja pienehköjen pk-yritysten ja etenkin mikroyritysten omistajayrittäjiä. Tämän yrittäjien ylivoimaisen enemmistön muodostaman ryhmän tilanteeseen vaikuttavat suoraan kaikki menossa olevat yhteiskunnan ja talouden kehityskulut ja ilmiöt ja on tärkeää tiedostaa, että vaikeuksiinkin jouduttaessa apua, auttajia ja ratkaisuja on olemassa.
Kriisistä toiseen
Päättyvää vuotta, kuten edellisiäkin, leimaa edelleen kriisit, ei enää vain pandemia vaan nyt jo useampi päällekkäinen kriisi, vaikka myös korona edelleen varjostaa elämää. Sen rinnalle nousi vuosi sitten tapahtumasarja, joka helmikuussa konkretisoitui hyökkäyssotana Ukrainassa. Sotatoimiin liittyvien energia- ja elintarvikemarkkinoihin kohdistuneiden Venäjän toimien seuraukset iskevät vakavasti myös Suomeen energiakriisinä ja globaalina toimitusketjujen häiriötilana aiheuttaen energianiukkuuden lisäksi ja osin sen seurauksena korkean inflaation ja talouden taantumauhan. Tämä kaikki vaikuttaa suoraan myös yrityksiin joskaan eivät automaattisesti joudu vaikeuksiin ja jos joutuvat, se voi tapahtua monin eri tavoin.
Yllättävät vaikeudet eskaloituvat usein
Yritykset eivät useinkaan joudu ongelmiin omista syistään, vaan ne alkavat ulkoisten olosuhteiden, siis liiketoimintaympäristön muutosten vuoksi. Näistä muutoksista laaja-alaisin on taantuma tai muu nopeampi kehityskulku, joka johtaa alenevaan kysyntään joko yleisesti tai vain omalla toimialalla. Käänne voi aiheutua myös muutoksesta omassa hankintaketjussa josta liiketoiminta on riippuvainen. Avainkomponenttien, -raaka-aineiden tai vaikkapa energian toimitushäiriöt voivat aiheuttaa välittömän kriisin, samoin äkilliset hinnannousut joita ei yleensä nopeasti ja täydellä painollaan ole mahdollista siirtää myyntihintoihin. Nykyään yhä yleisempi häiriö toiminnassa on työvoimapula aiheuttaen kapasiteettia rajoittavia pullonkauloja ja siten alenevan myynnin tai jopa asiakasmenetyksiä. Äkillinen kriisi yhteiskunnassa saattaa pysäyttää myynnin päivissä kuten kävi koronan iskiessä ja siihen liittyneissä valtiovallan voimakkaissa säätelytoimissa. Ketjureaktiossa saattaa sitten esim. rahoittajien usko horjua ja kaiken seurauksena syntyy rahoituskriisi. Nämä ovat vain esimerkkejä, syitä uhkaaviin vaikeuksiin on lukuisia ja ne voivat olla äkillisiä tai jo pitempään ennakoitavissa olevia. Kriiseissä on eskalaation vaara jollei niihin varauduta ennalta.
Onko yrittäjä kriisin kohdatessa voimaton?
Ei tietenkään! Niin kauan kuin asiat ovat omissa käsissä on toimenpiteitä tehtävissä. Aina on parasta jos kykenee luovimaan kriisiaikojen yli vähin vahingoin välttaen vaikeudet kokonaan. Mahdollisuudet tähän paranevat ratkaisevasti jos liiketoiminta on hyvin suunniteltua ja suunnittelussa on ennalta varauduttu oman toimialan tyypillisiin riskeihin. Yleisesti voi sanoa, että liiketoiminnan (samoin kuin oman elämän) strateginen suunnittelu kannattaa aina. Tällöin vaikeudetkaan eivät tule yllättäen, vaan niihin on varauduttu. Samoin jos talouden seuranta on hyvin hoidettu: talousraportit saadaan kuukausittain, niitä seurataan ja suhde kirjanpitäjään on tiivis, kehittymässä olevat ongelmat havaitaan ajoissa. Näin päästään korjaaviin toimiin ja vältetään eskaloituminen kriisiksi. Kassanhallinnalla on aivan erityinen merkitys vaikeuksilta suojautumisessa. Siihen on välttämätöntä kiinnittää jatkuvaa huomiota – käytännössä joka päivä! Yrittäjän on aina tiedettävä kassatilanne: ennakoitava tulot ja menot ja tarvittaessa järjesteltävä ne siten, että maksupiikeistäkin selvitään.
Jos kriisi kuitenkin iskee
Joskus kuitenkin kriisi saattaa iskeä äkillisesti kaikesta ennakoinnista ja hyvästä talouden hallinnasta huolimatta jonkin ulkoisen muutoksen kautta. Silloin ei panikointi auta, parasta on kylmän viileä ja rauhallinen asenne. Siihen auttaa – jälleen kerran – hyvä suunnittelu. On tärkeää istua alas ja miettiä rauhassa mistä on kysymys: miksi tilanne on syntynyt, mitkä olivat siihen vaikuttaneet tekijät ja voiko niihin vaikuttaa. Näin tarvittavat toimet tarkentuvat toimenpiteiksi, joista laaditaan toimenpidesuunnitelma. Suunnittelu jatkuu järjestämällä toimenpiteet kiireellisyytensä suhteen. Välittömillä toimilla pysäytetään tai vaimennetaan vahingot, eli esim. säädetään kulut uudelle toiminnan tasolle, pysäytetään ostot ja laaditaan maksujärjestys. Toinen taso on tilanteen rauhoittavat toimet, esim. neuvottelut maksujärjestelyistä toimittajien, vuokranantajan jne. kanssa keskittyen kassavaikutuksiltaan suurimpiin. Maksujärjestelyt verottajan ja eläkevakuuttajan kanssa ovat tärkeä vaihe eskalaation estämisessä. Rahoittajaneuvotteluissa kysytään aina ensimmäisenä mitä edellä mainittujen kanssa on saatu sovittua. Rahoittajat myös edellyttävät dokumentoitua toimenpidesuunnitelmaa vaikutuksineen. Viimeinen taso on jatkuvuuden varmistaminen, eli oman pääoman riittävyys ja mahdollisuudet vahvistaa sitä (tämä voi olla myös rahoituksen jatkuvuuden edellytys), mahdollinen uusi strategia, uudet korvaavat markkinat, toiminnan muoto jne. Kaikki nämä tietenkin edellytyksellä, että ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ovat alkaneet purra. Kriisisuunnitelma kannattaa laatia matriisiksi jossa aika- ja pakollisuusjärjestyksessä toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut listataan. Tätä myös tilanteeseen liittyvät sidosryhmät arvostavat. Suunnitelman laadinta ja toimenpiteiden käynnistys helpottaa painetta ja jos/kun yleensä onnistumisia saadaan, toivo kasvaa. Julkaisimme koronakriisin alkuvaiheessa tällaisen suunnitelman mallin, se on edelleen yleispätevä kaikentyyppisissä kriisitilanteissa.
Jääkö yrittäjä kriisissä yksin
Usein näin käy vaikka ei tarvitsisi! Kun menee hyvin, riittää selkään taputtelijoita, mutta vaikeissa vaiheissa tukiverkkoa tarvitaan. On tärkeätä korostaa, että yrittäjä saa tarvitessaan tukea usealtakin taholta. Me yrityskummit tietenkin toivomme yhteydenottoja jo ennen vaikeuksia, myös hyvissä vaiheissa yrityskummista on apua kuuntelijana ja sparraajana. Mutta jos vaikeudet lähtevät kasvamaan, vielä silloinkin saa apua. Suomessa toimii TEM:n ohjauksessa EU-direktiivin mukaisen Early Warning-menettelyn kotimainen versio, Yrittäjän Talousapu, yrittäjälle maksuton tukipalvelu jossa on mukana useita tahoja tehtävänä auttaa vaikeuksissa olevaa tai niitä kohti menossa olevaa yrittäjää. Talousapukonsulttien verkosto toimii puhelinpalveluna 24/7 tarjoten nopeaa apua yrittäjän kohtaamissa vaikeuksissa. Konsultin kanssa selvitellään tilanteeseen johtaneet syyt juurisyitä myöten, etsitään ratkaisut ja laaditaan tuo yllä kuvattu suunnitelma. Joskus joudutaan toteamaan ettei ratkaisua löydy jolloin selvitetään tapa lopettaa yritys pienimmin vaurioin. Talousapukonsulttien työtä saatetaan joutua jatkamaan pitempään ja kasvotusten yrittäjän kanssa, tällöin kuvaan astuvat yrityskummit yrittäjän omalla paikkakunnalla ja toipumissuunnitelmaa viedään eteenpäin yhdessä. Talousapuverkoston tärkeitä linkkejä ovat myös rahoittajat, verottaja, eläkevakuuttaja, tilitoimisto tms. tahot jotka asemastaan johtuen ensimmäisinä havaitsevat vaikeudet. Myös esim. Mieli ry. on tarvittaessa apuna jos kriisi alkaa näkyä mielenterveyden ongelmina. Yrittäjäjärjestö on myös mukana koordinoimassa alueellista talousaputoimintaa. Tärkeä on myös yrittäjän omien läheisten tuki näissä tilanteissa. Ennen kaikkea on tärkeää tiedostaa, että yrittäjä saa apua ja apu on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Kaikki tämä tieto on myös hyvin esitettynä Suomi.fi-sivustolla. Yrityskummit toimivat alueellisesti ja yhteyden saa yrityskummit.fi-sivuston kautta. Ole rohkeasti yhteydessä, mieluummin aikaisin, kuin liian myöhään.
Ja lopuksi, muistetaan että nämäkin kriisit loppuvat aikanaan ja paremmat ajat koittavat ja etteivät kaikki suinkaan kohtaa vaikeuksia, päinvastoin. Mennään siis eteenpäin yhdessä toisiamme tukien, sitä varten myös yrittäjien apuverkosto on olemassa. Toivotan asiakkaillemme ja kaikille lukijoille rauhoittavaa joulunaikaa ja menestyksellistä tulevaa vuotta!
Kaarlo Nurmiranta, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen puheenjohtaja
kaarlo.nurmiranta(at)yrityskummit.fi
