Yli 90 prosenttia pk-työnantajista pitää yritysvastuuta merkittävänä asiana oman liiketoimintansa kannalta. Asiaa kartoitti EK:n pk-vastuullisuusbarometri viime vuonna. Suurimpina vastuullisuuden kautta saavutettavina hyötyinä pk-yritykset pitivät hyvää mainetta, korkeaa asiakastyytyväisyyttä sekä houkuttelevuutta työnantajana.
Vastuullinen liiketoiminta edellyttää yrityksiltä avointa ja läpinäkyvää toimintaa. Läpinäkyvyyttä lisäävät erilaiset vastuullisuusraportit. Niiden on tarkoitus auttaa yrityksiä parantamaan toimintaansa ja kehittämään nykyistä kestävämpiä liiketoimintamalleja, joilla on positiivinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yritysten vastuullisuusraportin eli ESG*-raportin tulee käsitellä yrityksen toimintaa ympäristön, sosiaalisen, sekä taloudellisen ja hallintotavan vastuun näkökulmista.
1.1.2024 tuli voimaan kestävyysraportointidirektiivi CSRD** ja siihen liittyvä standardi ESRS***. Nämä täsmentävät sitä, miten raportointia tulee tehdä. Standardit ovat laajalti hyväksyttyjä käytäntöjä ja menettelytapoja, joiden avulla voidaan varmistaa, että organisaatio toimii vastuullisesti. ESRS-standardin mukaan tehtävää raportointia kutsutaan kestävyysraportoinniksi.
Lakisääteinen raportointivelvollisuus koskee aluksi vain isoimpia yrityksiä. Pk-yritysten raportointivelvollisuus alkaa vuonna 2027. Isot yritykset eivät voi kuitenkaan raportoida toimivansa vaatimusten mukaisesti, mikäli alihankintaketjussa olevat pk-yritykset eivät toimi kestävällä tavalla. Op-ryhmän suuryrityskyselyn (2023) mukaan 40 prosenttia isoista yrityksistä on joutunut vaihtamaan alihankkijoitaan tästä syystä. Näin ollen raportointivelvollisuus koskee myös pk-yrityksiä, mikäli ne haluavat olla mukana isojen yritysten alihankintaketjuissa.
Vaikka lakisääteisesti ei vielä tarvitsisikaan tehdä vastuullisuus- tai kestävyysraportointia, kannattaisi jokaisen pk-yrityksen pohtia oman liiketoimintansa näkökulmasta, millaista vastuullisuusviestintää olisi viisasta tuottaa. Mikäli haluaa olla isojen yritysten alihankkijana, tulee panostaa standardin mukaiseen kestävyysraportointiin. Muussa tapauksessa voi viestiä vastuullisuudestaan vapaamuotoisesti.
Vastuullisuusajattelu ja vastuullinen toiminta yritystoiminnassa ovat tulleet jäädäkseen. Asiaa ei voi sivuuttaa. Kestävästi toimivat yritykset saavat esimerkiksi rahaa pankeista helpommin ja edullisemmin kuin ne yritykset, jotka eivät viesti vastuullisuudestaan.
Miten lähteä liikkeelle?
On hyvä pohtia, mikä merkitys vastuullisuudella on yrityksen pitkän ajan menestymiseen.
• Mitä se tarkoittaa yrityksen strategiassa?
• Millaisia asiakkaita yritys haluaa, millaisia arvoja tai vaatimuksia heillä on?
• Mikä on oleellista toimialalla?
• Miten vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet vaikuttavat yrityksen taloudelliseen menestykseen?
• Miten yritys vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan?
Eri toimialoilla on suuret erot vastuullisuushaasteiden suhteen. Kannattaa keskittyä oleellisiin asioihin mahdollisimman yksinkertaisesti käytännön tasolla siten, että itse ymmärtää mistä on kyse.
Tämän jälkeen tulee päättää, millä tavalla aloittaa oma vastuullisuusviestintä. Riittääkö vapaamuotoinen viestintä vai pitääkö panostaa standardin mukaiseen raportointiin. Vaikka lainsäädäntö edellyttää tiettyjen tietojen esittämistä, yritys voi itse päättää, missä muodossa tiedot esitetään. Raportti voi olla osana toimintakertomusta tai se voi olla erillinen selvitys. Asiakkaat ja sidosryhmät etsivät usein yrityksen nettisivulta tietoja sen vastuullisuudesta.
EU-taksonomia ja siihen liittyvät käsitteet saattavat kuulostaa monimutkaisilta ja vaikeilta. Kannattaa kuitenkin ottaa hieman aikaa ja keskittyä miettimään, mikä on oleellista omassa yrityksessä. Vastuullisuusviestinnän ei pitäisi tarkoittaa vain ylimääräistä työtä, vaan sen tulisi palvella yrityksen liiketoiminnan kehittämistä. Mikäli ei ehdi itse perehtyä vastuullisuusraportointiin, on tähän liittyviä palveluita melko hyvin ostettavissa. Varsinkin, jos tarvitaan standardien mukaisia raportteja, voi ostopalveluilla nopeuttaa sekä oman ymmärryksen lisääntymistä että raporttien tuottamista.
Arja Soramäki
yrityskummi Keski-Suomi
Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen
arja.soramaki(at)yrityskummit.fi
*ESG E=Environmental (ympäristö), S=Social (sosiaalinen), G=Governance (taloudellinen ja
hallintotapa)
**CSRD Corporate Sustainability Reporting Directive
***ESRS European Sustainability Reporting Standard
